KÄMÄMAKRO

Mieheni löysi kirpparilta suurennuslasisetin, johon kuuluu kolmella eri suurennusvolyymilla varustettu suurennuslaite. Huvikseni testasin miten noita voi soveltaa "köyhän miehen makrona". No, toimii kai nuo sellaisinakin, vaikka kuvaaminen on vähän kämäistä... Mutta minulle välineiden ei tarvitse olla aina rahasta kiinni.

 

Vertauksena kameran perusobjektiivin maksimilähietäisyys...

Suurentimen läpi otettu kuva...

Toinen vertauskohta. Auringonkukan taimen karvainen varsi...

Sama varsi suurennuslinssin läpi.

Koelinssiluteiksi pääsivät nämä ryökäleet auringonkukan lehdillä... villakilpikirvat! Niitä on pölähtänyt kukkiin jostain. Ei yhtään kiva!

MATTO JA SULKASATO

Taitaa olla oikeita kesän merkkejä kun blogikirjoitteluinnostus laantuu ja konetta ei tule oikeastaan edes avattua viikkoon! Koneeni on reistaillutkin monella tapaa, joten koneella ei huvita siksikään istuksia. 

Josko kuitenkin jotain värijuttusia tähän väliin saisi.

 

 

Pikkuveljeni on harrastanut joskus perhonsidontaa ja hänellä on edelleen kaappi täynnä mitä värikkäämpiä sulkia ja höyheniä. Olen innostunut näyttävistä vintage-henkisistä hiuskoruista ja tuli mieleeni pikkuveljen unohdettu sulka-aitta, josta sain hyppysiini läjän hienouksia. Kuvissa vain pieni osa kaikista.

MATTOROJEKTI

 

Joskus kauan sitten aloin virkkaamaan olkkariin isoa raitamattoa ja se homma jäi sille tielleen heti alkumetreillä. Maton alun silloiset väriyhdistelmätkään eivät tuntuneet mätsäävän keskenään enää. Ei ollut aikaa miettiä rauhassa värejä vaan piti äkkiä päästä tekemään jotain! Suunnitelmallisuus kun ei ole muutenkaan koskaan ollut hyveeni...

Purin suosiolla maton ja aloitin uuden, pyöreän maton josta tulee ihanan raikas! Toivottavasti oikeanvärisiä kuteita riittää ja löytyy loppuun asti. Jos ei, niin ehkä pitää osaan raidoista värjätä itse lisää kudekangasta. Pääasia että mattoa jaksaa katsella pidempäänkin! 

Eteisaulaan tulee tuo matto siis. Koska tila on neliömäinen niin siihen eivät suorakaiteen malliset matot käy edes. Pyöreä on siis paras vaihtoehto.

ÄITIENPÄIVÄN AAMUN SARASTUS

Äitienpäivän Jumalanpalveluksen jälkeen, lapsuuteni koulutien varrelta kerätty luonnonkukkakimppu. Biologian taitoni ovat nyt tosin ruosteessa, joten kasvituntemukseni rajoittuu poimulehteen, koivuun ja rentukkaan. Voi voi...

 

 

 

Äitienpäivän aamu aukeni pilvettömän kirkkaana sateisen viikon jälkeen. Lokki- ja varisparvet ajelehtivat sikin sokin sinitaivaalla eteerisesti. Hihkuin lapsille "Katsokaa, mustia ja valkoisia lintuja sulassa sovussa samassa läjässä!" Olisi ollut mahtava valokuvauksen aihe jos olisi sattunut kamera mukaan! 

Siinä meille kristityille esimerkkiä luonnosta miten eri lajit ja heimot elävät sovun ja rakkauden ilmapiirissä keskenään.

 

Päivi Paunu - Arkinen hartaus

Tämä kappale on koskettanut erityisesti, koska siinä mainitaan meillä niin itsestäänselvien arkisten asioiden siunauksesta kiittäminen erityisellä tavalla.

"Kun niukkaa kylvöstä niitettiin, sitä siunattiin, sitä kiitettiin. Minä raukka kaikesta kylläinen olen hävennyt sanoja kiitoksen. On taikina valmis, mielin herkin. Vedän viimeksi päälle ristin merkin... Näin muuttui tupani kirkoksi, jossa leivinpöytä on alttari."

KURREN KUJEET

 

"Terve, hyppäsin tänne Beatrix Potterin sadusta!"

 

 

On tosi hassun näköistä kun orava on hyppäämäisillään ja häntä huiskii vimmatusti! 

Ikkunalasin läpi kuvattuna tulee kuviin ikävät heijastumat ja lisäksi olkkarin ikkuna on tosi likainen talven jäljiltä. Parveke on ollut talven vähän niinkuin romuvarastona. Jos ihmettelette kumollaan olevaa tuolia niin siitä on jalka lohjennut ja se odottelee korjausta.  

Haaveksin kameran päivittämisestä malliin jolla saisi kuvattua myös elokuvamaista videojälkeä. Yleisjärkkäreiden hinnat ovat tippuneet roimasti siitä milloin itse hankin tämän järkkärin (joskus 5-6 vuotta sitten) ja maksoin siitä varmasti ylihintaakin. Keväällä kuvausinto vaan nousee huippuunsa kun luonto herää eloon!

VAPUN JÄLKEEN

Pojat eivät sitten millään suostu poseeraamaan kuvissa, joten poikien vihaiset linnut Taikan kera. Vapunjälkeiset tunnelmat. Pallot yhä pinkeinä...

 

Parvekkeellamme on alkanut päivittäin visitoimaan orava! On valtavaa kun lapset saavat laajakuvaruudulta seurata silmästä silmään kesyn kurren seikkailuja. Toivottavasti tätä jatkuu kesän yli yhä vilkkaammin niin tv käy vallan turhaksi...

 

Ei malteta odottaa grillikauteen vaan vartaita uuniin!

VAPPUJA

 

 

Opettaja-kostyymini... tai mieheni kyllä sanoi helluntaimummoksi (ei sillä ettenkö jo "helluntaimummo" ilman kostyymejakin olisi...) kun tulin lasten kanssa kadulla miestä vastaan. ;) Joskus pitää vähän karrikoida kieli poskessa...