perjantai 30. toukokuuta 2008

HURAHDUS NOSTALGISIIN KAUPPALEIKKEIHIN

.


Viimekertainen kirpparikierros poiki seuraavanlaisen sadon...


Saippuapullo herttaisella etiketillä...



...Vanha ruotsalainen avaamaton kahvipönttö sisältöineen...



...Vanhoja lehtiä askarteluun. Nuo kannet olisivat jo itsessään mainioita lastenhuoneen tauluina jos vain ylipäätään raaskisi lehtiä silpoa!




VÄRIPULMIA


Nämä Laitilan tölkit eivät ole kirpparilöytöjä mutta nostalgiseen henkeen sopivana kaivoin ne esiin keittiön kaapin perältä ja ne löysivät paikkansa lastenhuoneen hyllyltä jonne kokoan vähän vanhan ajan kaupan tyylistä tunnelmaa. Tölkit ovat ihanan pirteän värisiä mutta räiskyvien ja kirkkaiden väriensä puolesta en ole osannut löytää niille mitään järkevää paikkaa kodissamme jossa murretut ja pastellivärit ovat olleet pitkään vallassa. Siispä makustelen. Olen päättänyt kuitenkin kesän aikana värikylvettää itseäni kunnolla ja löytää uudenlaisia väristyksiä ympäriltäni! Saa nähdä löytyykö tämän ikuisen nostalgisen hempeilijän sisältä myös se astetta rohkeampi retroilija ja mikä parasta jos oppisin vielä yhdistämään nuo molemmat alter egot!

Minua tuntuu vaivaavan yleisesti ikuinen värikriisi koska himoan kaikkia mahdollisia kirkkaitakin värejä mutten osaa sovittaa niitä tähän ikuiseen pastelliminääni. Tuntuu että minulla on vain muutama hallitseva varma lempiväri jotka valtaavat joka paikan. Toisaalta rakastan ja himoan kaikkia mahdollisia värejä mutten osaa vaan käyttää niitä kaikkia välttämättä sekavaa sateenkaari-efektiä! Minua vaivaa siis suuri päättämättömyyden tunne. "Jos otan tuon värin niin sitten en voi käyttää tuota kun se ei käy taas sen ja sen kanssa, mutta haluaisin käyttää sitäkin!" :D Rakastan kyllä ennakkoluulottomia ja outojakin väriyhdistelmiä joita näen sisustuslehdissä rohkeasti käytettävän. Sellaiset yhdistelmät eivät loppukädessä löydä kuitenkaan kotiimme. Miksei minulla löydy samanlaista rohkeutta?? Olenko jotenkin rajoittunut?



.

maanantai 26. toukokuuta 2008

YLÄKAUPUNGIN YÖ 24.5.

.



Taas se sitten oli, paikallinen yön mittainen kulttuuriryöppy nimeltä Yläkaupungin Yö. Itseasiassa tänä vuonna kyseistä tapahtumaa ei voinut niinkään yöksi kutsua sillä jostain syystä suurin osa ohjelmatarjonnasta päättyi jo yhdeltä yöllä!? Museot sulkivat ovensa jo peräti kymmeneltä. Aiempina vuosina ohjelmaa on kestänyt aamuviiteen saakka! Höh. Mikä Yö se tämmöinen on?

Jokatapauksessa, teema oli kuitenkin kiinnostava sillä tänä vuonna aiheena oli "tee se itse" eli kirpparimeininkiä, kierrätysdesignia, tuunaustyöpajoja ja omakustannemusiikkia oli luvassa.

Muutamia kuvasia paikan päältä...



60-lukuhenkinen meganutturani keikkui päälaella syötyään ensin sisäänsä parit sukkahousut! :D



Tämä oli ilmeisimmin joku liikkuva galleria...



Cultural Youth-pippalot Ilokiven terassilla. Väkeä lappasi kiitettävästi.




Värikästä väkeä tosiaan



Yleisögraffitin maalausta


Simba kokkaa kasvissapuskaa perinteiseen tapaan...



...ja vieressä käristeltiin puikuloita lihaisaan makuun


Mieheni ryöpyttämässä riimejään mikin varressa



Aina kun vastaan tulee inspiroiva idea niin tottakai se pitää kuvata! Tässäpä on juuri sellainen. Yliopiston aulassa oli esillä kirpparikankaista valmistettuja juhlapukuja joiden taustalla oli tämä taulujen ripustusseinänä toiminut kalaverkko. Minusta ihanan leikkisä idea vaikka kotiinkin! Verkkoonhan voisi vapaasti kiinnittää mitä vaan mukavaa sälää rei'ittämättä seiniä nauloilla ja propuilla. :)


Kesän uusia tapahtumia odotellen.


sunnuntai 25. toukokuuta 2008

PINKKIÄ PARVEKKEELLA

.

Tadaa! Koko parvekkeen pituinen ikkunalauta on valmis. Tätä on odotettukin! Nyt kukat, yrtit sun muut pääsevät vihdoin kunnolla paistattelemaan auringossa päivisin niin varjoisella parvekkeella. Illan hämärtyessä nautiskellaan laudalla tuikkivien kynttilöiden valossa pehmeällä penkillä loikoillen. Kelpaa kesän tulla!



Pelargoniat pesiytyivät eräästä halpahallista bongattuihin sinkkiruukkuihin. Mainittakoon vielä että ikkunalaudasta tuli suunniteltua oranssimpi vaikka mielessäni siinsi visio tummanruskeasta puupinnasta. Lauta käsiteltiin tervalla muutamaan kertaan. Varmasti olisi saanut tummemman lopputuloksen jos olisi malttanut sutia tarpeeksi monta kerrosta mutta kahdenkin kerroksen kuivuminen kesti kosteassa säässä useamman päivän. Olkoon sitten punaruskea!


Nautintoja kaikille aisteille. Laventeli suitsuttaa lempeitä tuulahduksia puuhastelijoiden sieraimiin.



Parvekkeemme taitaa olla tänä kesänä totaalisen pinkki vyöhyke!


.

lauantai 24. toukokuuta 2008

AAVETALOJA

.



Abandoned places-sivuilla on tarjolla huikeita tunnelmia hylätyissä taloissa (klikkaa kuvaa). Googlaamalla sanalla "urban exploration" löytää aiheeseen liittyen paljon osumia. Autioiden talojen valokuvaaminen olisi varsin kiehtova ja jännittävä harrastus! Jyväskylässä vaan potentiaalisia kuvauskohteita saa etsiä urakalla ...


.

perjantai 23. toukokuuta 2008

LEVÄPAPERIA

.


Luonnon omaa paperia! Voisiko levä olla paperin seuraava potentiaalinen raaka-aine?




.




Kuvissa siis kuivatettu puro jonka pinnalla lillui vielä jokunen viikko sitten paksu vihreä leväkerros. Tarkempaa syytä tämän puron kuivatukselle en tosin tiedä, mutta ehtaa paperia koko puro tuntui olevan!


.

maanantai 19. toukokuuta 2008

UNIVISIOITA JA SURULLISIA SATTUMUKSIA

.







Nämä kuvat tulevat varmasti muistuttamaan ikuisesti "erään hajamielisen perheen" surullisenkuuluisasta tapauksesta. Nimittäin siitä kuinka muutama valokuva voi hetkeksi sotkea arjen totaalisesti...

Olimme siis lauantaina päiväkävelyllä ja huomasin puron pientareella mitä ihastuttavimman "keijumaailman". Hennot tikkumaiset kasvit auringonkajossa ja veden päällä lentelevät otukset lumosivat minut täysin. Visio oli todella unenomainen. Uppouduinpa kuvien lumoon siinä määrin että tyystin unohdin laukkuni kyseiselle töyräälle jonka olin laskenut maahan kuvauksen ajaksi. Tilanteessa pasmoja sekoitti nuorimmainen rattaissa joka alkoi hermostua kuvausvimmaani ja lähdimme kiireellä samantien jatkamaan matkaa kunnes pian havahduin että jotain puuttuu..käsilaukku! Eikun kiireesti takaisin, mutta kuinka ollakaan, laukku oli kadonnut! Kyllä siinä tunsi itsensä hömelöksi! Laukun mukana katosi tietysti koko pyhä kolminaisuus: avaimet, puhelin ja lompakko.

Ehtipä siinä hetkessä sitten skenarioida pahimmat vaihtoehdot mitä varas saattaisi saada aikaan pöllimillään objekteilla. Eipä auttanut kuin kuolettaa kortit ja sulkea kännyliittymä. Olo oli kieltämättä hetkessä alaston. Miten muutaman muoviläpyskän ja metallipalan puuttuminen elämästä voikin sulkea ihmisen täysin kaiken ulkopuolelle?

Koko lauantai-illan mieheni skannasi lähimetsää tuloksetta. Saapuva yö hieman pelotti. Mitä jos varas koittaakin tunkeutua meille yöllä hallussaan olevilla kotiavaimillamme? Jokainen rasahdus rappukäytävässä sai hätkähtämään hereille ja oli pakko laittaa varmuuden vuoksi vielä lastenvaunut ulko-oven eteen! Neuroottistako?? :O

Sunnuntaipäivä vierähti ja mieheni ei luovuttanut vielä ja iltasella lähti vielä haravoimaan metsää. Pari tuntia ehti kulua ja ovi raksahti auki. Varasko se siellä?! "Arvaas mitä löysin?" kuului mieheni ääni ovelta ja kädessään oli litimärkä laukkuni! Se oli löytynyt purosta n. 200 metrin säteeltä katoamispaikasta. Kaikki muu oli tallessa paitsi puhelin. Huh, paljon kaaosta sai pieni epähuomio aikaan!

Nyt sitten tovi joudutaan elelemään pankkikortitta ja kommunikaatiopimennossa uuden puhelinliittymän käynnistymistä odotellessa. Ehkä pieni askeesi saa taas arvostamaan elämän pieniä itsestäänselvyyksiä uudessa valossa...

.

VIHMOO JA VILUTTAA...

.


Keskiviikko 14.5.




Että näin tällä kertaa...Suomen suvi on arvaamaton.




.

torstai 15. toukokuuta 2008

SULOSOINTUJA

.


Levyn ostamiseen liittyy aina hieno tunne, varsinkin nykyisenä musiikin nettilataamisen valtakautena. Eilen koin yhden hienon tunteen lisää kun puolisoni toimitti minulle toivomani Johanna Iivanaisen & 1N:n uusimman "Outoja maita"-levyn. Kuulin sattumalta automatkalla radiossa erään biisin levyltä ja sen jälkeen päätös oli selvä; levy oli pakko saada! Ja levy onkin kokonaisuudessaan niin sanoituksiltaan kuin sävellyksiltäänkin hyvin puhutteleva ja herkkä. Johannan raikas ääni osuu ja uppoaa.



Graafinen ulkoasu on ihanan nostalginen






Toinen messevä elämys on tämä Vuokko Hovatan "Lempieläimiä". Massiivisen orkestraalista toteutusta ei voi kuin ylistää! Omaan toistaiseksi vain ladatun version levystä muttei tämä yksilö tule jäämään pelkäksi bittimöykyksi koneen arkistoihin vaan levyn tulen hankkimaan myös käsinkosketeltavana kappaleena.






.

keskiviikko 14. toukokuuta 2008

PINTOJA JA MUOTOJA

.


Ehtymätön inspiraation lähde.











Keväällä kaikki on vielä pientä ja sievää. Jäljellä on jotain kuihtunuttakin talven ajoilta; uutta ja vanhaa. Keväässä kiehtoo kasvun ja kuoleman kontrastit. Kesällä kaikki on jo niin yltäkylläisen rehevää ettei pieniä ihmeitä niinkään jää enää miettimään. Ihmettely muuttuu rehelliseksi nautiskeluksi. Vielä kaikki on vaiheessa ja mielenkiintoisesti keskeneräistä.


.

maanantai 12. toukokuuta 2008

ÄITIENPÄIVÄNÄ

.





Tällaisilla ihanuuksilla tätä mammaa lahjottiin. Esikoisen kerhossa askaroima kortti ja helmikoru.



Syötävän suloiset värit on poju äipälleen valinnut. ;)




mummiloissa vierailulla


Mieheni Maija-sisko Tenhon kera.



Äitejä monessa polvessa


Mummilaan saapui naapurista myös pieniä ja karvaisia vieraita...








Äidit saivat nauttia rokkaavasta ulkoilmakeikasta. ;)



.