torstai 30. marraskuuta 2006

JOULUSTELUA...





saapaskehitelmä


Pöllin tuota kenkäideaa hieman vanhasta Kotivinkin joulunumerosta. Lehdessä oli paperista tehtyjä kuusenkoristeita...mm. noita saappaita.

Kun olen kova jemmaamaan kaikkia nättejä papereita niin jotain on pakko alkaa keksimäänkin niistä. Joskus harrastin decoilua mm. ja tällä hetkellä kollaasijutut ovat pulpahtaneet jälleen tajuntaan sekä erinäiset leikekirjat...siis skräppäys toisinsanoen. Kaikki valokuvani lojuvat laatikoissa kun ovat odotelleet vuosikausia pääsyä "oikeaan kotiinsa". Haluaisin askarrella kaikki albumit viimeisen päälle mutta suureellisten suunnitelmien ja ajanpuutteen takia projektit ovatkin jäätyneet aina ajatuksen tasolle pitkiksi ajoiksi ja unohtuneet. Ehkäpä vielä jonakin päivänä...





piparikalenteri



Aloin ompelemaan myöhäissytytyksenä Tiitukselle joulukalenteria. Kun pengoin kankaita ja otin ruskean lakanan niin heti tuli idea että teen piparitaskut. Vaaleansinikukallinen kangas saa luvan tuoda mieleen vaikka kuurankukat kun tuo tausta oli sopivin ruskean kanssa. Veikkaan että Tiitus saa "availla" noita ensimmäisiä luukkuja vähän myöhässä kun äippä on tämmöinen jälkijättöinen! :/ Viime hetkeen jääpi kaikki aina. Onpahan ainakin ensi jouluksi jotakin itsetehtyä!






****************************************************



VANHOJA JOULUKORTTEJA





Löysin muutamia kauniita joulukortteja. Tuossa alimmaisessa on hieman kitsch-ainesta, hih! Jostain syystä bambit tuovat mieleen aina kitschin...höh, "bambit"... :D Bambihan oli vaan Disneyn keksimä nimi kauriinvasalle! Lapsuuden elin siinä uskossa että bambi on kaurisvauvojen yleisnimike.
Noh, aiheeseen...joulukortteihin. Kauppojen joulukorttivalikoima on vuosi vuodelta kammottavampi. Imeliä, tökeröitä ja ärsyttävällä tavalla lapsellisia kortteja tulvii joka paikassa. Enää ei ole varsinaista koulukuntaa joka kuvittaa postikortteja. Ennen oli ihan erillisammattinimike: postikorttitaiteilija. Nykyään kortilla ei ole niinkään taiteellista arvoa. Se on vain viestintäväline joka on saanut sekin siirtyä bittikortin tieltä(jolla vielä vähemmän tunnearvoa). Onneksi sentään on pikkuputíikkeja jotka myyvät painoksia vanhoista kuvituksista.



tiistai 28. marraskuuta 2006

POIKKITAITEELLISTA ANALYSOINTIA



TIITUKSEN RÄPSYJÄ :)




Tiitus about 2-vuotiaana tuossa näpsimässä kuvia itsestään. Löydettiin nuo kuvat vaan yhtenä aamuna kamerasta. Hassuja muistoja siis tallentunut!




ARTSYA?!





Artsy fartsy oli kai tuon suuntauksen nimitys missä kuvataan arkisesti, hienostelematta...räpsimällä melkeinpä "summittaisesti" kuvia tilanteista ja objekteista. Eräänlaista lo-fi-estetiikkaa. jossa kuvan hienoutta tai onnistuneisuutta ei mitata millään teknisillä kikkailuilla ja sommittelullisilla lainalaisuuksilla. Aika pitkään näyttänyt pysyneen pinnalla tuo ilmaisu-trendi mediassa(ymmärtääkseni artsy fartsy-tyyli käsittää valokuvan lisäksi muunkin kuvallisen ilmaisun. Lapsekas, kyhäilty asioiden dokumentointitapa kai se punainen lanka? Kitsch on vähän samansukuinen alalaji...tosin hieman "muovisempi" ja räikeämpi näkemys jossa asioita korostetaan mauttomuuden rajoilla.). Alkujaan nuo oli täysin marginaali-ilmiöitä...Yllättävän moni ug-ilmiö on nykyään pulpahtanut massatrendiksi...

...aasinsiltana aiheesta mm. kierrätysdesign. Kirpparit ja tuotteen eettinen elämänkaari kiinnostavat nyt monia mikä on ilahduttavaa. Varsinainen kultakausi meneillään. Itse tunnen myös valtavaa kutsumusta ja tyydytystä luoda mieluummin jo olemassa olevista, eletyistä materiaaleista kun niillä on tavallaan käyttötakuu varmistettu. Jos tuote on kestänyt jo vuosia niin kestää edelleen. Kiehtovampaa pyrkiä minimoimaan maailman jätetaakkaa ja maksimoimaan siitä koituva hyöty ja ilo. Käsityöläisellehän eletty maailma on valmis aarreaitta.

Tekevän Valmu lehdessä oli juttu nimeltä "Fiilis 05 - Ekotekoja" sivulta 4 ->. Siinä taannoinen kollegani Netta Pehkonen Eco Center-kierrätyskeskuksen työharjoittelyjaksolta ajattelee tismalleen samoin kuin itse ajattelen.




******************************************************




Tiitus sai siis meidän vanhan pikku palikkakameran omakseen kun hommasimme järeämmän vehkeen. Tuo on siis Canon EOS 400D. Menee vielä jonkun aikaa kunnes opin saamaan irti enemmän sen kaikista hienouksista. Pitää hieman kerrata suljinaika- ja aukkosäätöjä yms. perusasioita.

Äidin filmijärkkärillä olen kuvaillut aika paljon mutten ole koskaan juurikaan kokeillut mitään erikoistaidepläyksiä ottaa. Itse joskus hommasin halvalla käytetyn Chinon-kameran ja siihen kuului objektiivilaukku, jossa makro-, laajakulma- ja teleobjekstiivit + ulkoinen salamalaite. Kamera jumiutui jossain vaiheessa käytössä ja appeni koitti sitä muistaakseni korjatakin mutta jumissa edelleen. Kameralla tuli kyllä hienoja kuvia ja objektiivit toimi. Harmi vaan kun objektiivit lepää tyhjänpanttina tuolla varastossa.

Objektiivit on kyllä hurjan kalliita noin muuten ellei satu saamaan mäihällä käytettynä hyvään hintaan. Tähän Canoniin näyttäisi olevan aika hintavia putkia. Oikeastaan käyttöä olisi eniten laajakulmalle ehkä joskus tulevaisuudessa että voisin kuvata mm. isompia töitäni koneelle arkistoon. Tällä peruslinssillä kyllä meikä pärjäilee aika pitkälle noin muutoin kun en ole mikään älytön kuvahifisti. :)















Tiitus on kuvaillut innokkaana "uudella" IKIOMALLA kameralla. Hih, aikamoisia paparazzi-otoksia hän on räpsinyt! Ei voinut kuin hekotella! "Hahahaha..otin kuvan roskapusseista tuolla keittiössä!" Tiitus räkätteli viimeksi. Voi kamala mitä kaikkea kaameuksia se on mennyt ikuistamaan...kaikki meidän nolot puolet esiin rohkeasti!? ;D Jääköön se roskiskuva esittelemättä, eh.

Tiitus kuvasi äitin ihmettelemässä säätöjä.



.

maanantai 27. marraskuuta 2006

ANTIIKKIAARTEITA


.



aterimia


kirpparilöytö



Sain äidiltäni mummini vanhoja keittiövälineitä joista teen vitriinitauluja. Nuo ylimmässä kuvassa näkyvät reunimmaiset haarukat(3kpl)ovat pappani työstämiä. Sota-ajalta... Pappa kun oli peltiseppä. Haarukat ovat käyttökelvottomia joten haluan ikuistaa muistorikkaar esineet tauluiksi.

Alemmassa kuvassa 2kpl pieniä vanhoja japanilaisia lautasia kirpparilta(1€/2kpl). Harmi vaan kun toisen lautasen reunasta on pieni pala lohjennut. Se ei haitanne kuitenkaan paljoa.

Tuo ylemmän kuvan yläkulmassa näkyvä höyrytyssiivilä(tietääkseni?) on myös tosi kaunis ja siitä ajattelin kehitellä valaisimen...ehkä... ellei jotain muuta tupsahda mieleeni.Lusikoista(joita pitää kerätä vielä lisää) meinasin toteuttaa keittiön pöydän yläpuolelle kynttiläkruunun. Idea on vilahdellut varmaan ties kuinka monessa sisustus-lehdessä mutta pöllin sen ronskisti ja toteutan oman näkemykseni. :) Olen hulluna kaikenlaisiin roikkuviin mobiileihin ja killuttimiin! Nyt talveksi olisi ihana saada ikkunaan viritelmä valkoisista höyhenistä ja kirkkaista helmistä. Laitan kuvan het kun saan aikaiseksi. :)





LANKOJEN LOISTETTA





kukkasia ja kärrynpyöriä(taustalla)


Helmivirkkauskokeilu...Pitiköhän tuosta tulla joku laukku??


tilkkuja





ISÄNNÄLLE LAPASET


Siitä se sitten eteneepi. Tosin kerrosten vaihtumiskohdassa jotensakin silmukoiden määrä ei natsaa mallikuvion kanssa...mutta kuvion pientä muotoeroa ei huomaa juurikaan.


Aloitelmaa...


Langan väri melkein sama kuin silkkisessä omenan/limenvihreässä tyynyssä. Näyttää kuvan valossa keltaisemmalta kuin luonnossa.




Aloitin piiiitkän tauon jälkeen neulomaan lapasia Heikille kun raivostutti ainainen valitus hukkuneista lapasista! Meidän isännällä ei tahdo käsineet pysyä koskaan tallessa, heh...Erään tekemäni reggae-kaulaliinankin onnistui hukkaamaan *snif*. Ounou jos nuo lapaset hukkuu! :O Tulee aikas hienot funkyt lapaset nimittäin!

En ole koskaan neulonut mitään kirjoneuleita enkä sen kummempia. Nyt himottaa madaltaa kynnystä kokeilla jotakin erilaista. Minulle on kouluajoilta jäänyt pienoinen neulomiskammo kun piti vääntää mm. villasukkaa ja minulla se oli työn ja tuskan takana! Käsityönopekin oli aika pelottava yläasteella ja tappoi innostuksen. :/ Lisäksi kun surkea ja hidas laskupää niin sekosin aina silmukoiden laskemisessa jne. ja jotenkin se jatkuva työn purkaminen turhautti älyttömästi.

Jostain syystä virkkaaminen tuntui luontevammalta ja jossain vaiheessa virkkailin mitä erilaisempia pitsisysteemejä. Löysin niitä varaston kätköistä pussillisen...kukkia, tilkkuja ja muuta kivaa. Niistä pitäisi kehitellä nyt jotakin uusia tuotoksia ettei pyöri vaan tyhjänpanttina.



sunnuntai 26. marraskuuta 2006

NAPPISILMÄKIMARA

.


HUPPUMIES










**********************************************************





Omppupiirakka hupenee.


Jaahas, leego-ukkeli saa kylvyn kesken syönnin!


plumps


*******************************************************












TIITUKSEN SUTKAUTUKSIA

2-vuotiaana:

Biojäte-astiassa leijaili banaanikärpäsiä ja Tiitus siihen:
"Keijukaisia vähän niinkuin kärpäsiä"

Vauvateatterissa kun miesnäyttelijä puhalsi kädestään höyheniä Tiitus kailotti:"Roskia lentää!"

3-vuotiaana:

Citymarketin pihalla 2005 joulun alla ilotulituksesta:
"Minua pelottaa. Saako sitä pienemmälle?"

Oltiin menossa Heikin isän kyydillä meidän vanhempien luo ja Tiitus tilitti autossa:"Minulla on hiki. Minulla on pissihätä. Minulla on nälkä. Sylkäsenkö mää nälän pois?"

Keittiön pöydässä kesken isin ja äidin juttelun:
"Antakaa mun puhua! Kukaan ei kuuntele minua!"

Illalla omassa sängyssään kun kävin tarkistamassa nukkuuko nukkuuko Tiitus. Tyynyllä oli kasa kirjoja ja Tiitus tokaisi tyynesti:
"Älä häiritse minua. Mene nyt vaan sinne nukkumaan"

Oltiin ruokakaupassa ja Tiitus totesi isoon ääneen yhden tädin selän takana:"Minulta tuli kyllä eilen tosi iso kakka!"

muuta hupaa:


"Töppöset laitetaan vessanpönttöön kaivonnputkeen päin.
Ne menee ränniä pitkin kaivoon uimaan."

"Viemäriin pompin vinksin vonksin"

"Timpan tamppooniauto"

"Räpäleitä lentää, kipsiä leikkaa"

Kun aurinko oli laskemassa Tiitus katseli ikkunasta haikeana ja totesi: "Päivänreunassa on jo vähän pimeää."

Kun isovanhemmat olivat ostamassa pyörää Tiitukselle:
"Ei sitten osteta mitään pellepyörää!"

Sairaalassa kun Tiitus tuli katsomaan vastasyntynyttä pikkuveljeään Tenhoa: "Miksi tuo vauva on akvaariossa?" (Tenho oli vieressäni läpinäkyvässä muovikärryssä)

4-vuotiaana:

Oltiin lähdössä Sitikalla liikkeelle(hydrauliikka nostaa auton perää). Tiitus huudahti letkeästi: "Anna perän nousta!"

Tiitus sanoi nähdessään ravintolan:
"Mennäänkö tuonne syömälään?"

Ajettiin autolla ja meidän edellä ajoi traktori peräkärryineen. Piipusta nousi pahanhajuinen katku ja Tiitus siihen:
"Kato tiiättekste että tuo on savupiippu? Onkohan siinä se paha haju?"

Discopallo pyöri olkkarissa ja Tiitus huitoi lattialla:
"Huiskin kaikki pallot pois. *huis huis*

Ehdotin Tiitukselle että: "Tehdäänkö jotain huippukivaa?"
Tiitus: "Joo! Kimppakivaa!"

kaupassa kun Tiitus näki broilerien pyörivän sellaisessa varrasuunissa niin hän huusi: "Pyllyruokakone!"

Kysyin millaisia leikkejä tytöt ja pojat leikkivät kerhossa?
Tiitus vastasi: "Tytöt leikkivät semmoisia ihania leikkejä ja pojat pahoja leikkejä"

Tiitus kuvaili koton kuinka oli huovuttanut kerhossa jotakin:
"Meillä oli semmoisia karvoja ja öljyä siinä. Kädet meni ihan ryppyseks." (hieroi käsiä yhteen)

Lisää kirjataan kun aina kun ehditään... :)






******************************************************


Meidän spede ;)













********************************************************



Ulos lähdössä.
(ks. alhaalta ylös)


"Miks aina pitää oottaa?!"


Valmis!


Hieman vastarintaa


Alkaa jo ramaista tämmöinen pyörittely...


Tässä sitä napotetaan kun isi pukee.


En tykkää tästä oikein...


*haukotus*


Isin suukku


Isin päällä on kiva pomppia.


Napitus-habitus




************************************************************
















************************************************************





sinne tipahti


unillaan